Perjantai, Tammikuu 29, 2021, 15:26

 

Edellisessä blogissamme kirjoitimme etätyön haasteista ja hyvistä puolista. Tällä kerralla annamme muutamia vinkkejä siitä, miten palautumista voi tukea etätyössä. Osa vinkeistä soveltuu toki sellaisenaan mihin tahansa työympäristöön.

 

Yksi tärkeimmistä palautumista tukevista asioista on säännöllisen päivä- ja unirytmin ylläpitäminen. Työpäivä kannattaa aloittaa ja lopettaa joka päivä suunnilleen samaan aikaan, vaikka etätyö sallisi tähän suurenkin vaihtelun. Säännöllisestä työajasta kiinni pitäminen helpottaa rajanvetoa työn ja vapaa-ajan välille, auttaa pysymään hyvässä vireessä silloin, kun parasta suorituskykyä tarvitaan ja nukkumaan hyvin. Vaikka kotona työskennellessä olisi helppoa ja houkuttelevaa pidentää työpäivää tai palata työasioihin vielä uudelleen illalla, ei siitä kannata tehdä tapaa. Vastuu rajanvedosta on jokaisella itsellään ja vastuu tästä etätyössä on entistäkin suurempi. Aseta siis takaraja työpäivällesi ja pidä siitä kiinni.

 

Etänä työskennellessä keskeytyksiä tulee yleensä vähemmän kuin (avo-)konttorissa, mutta huomio voi silti poukkoilla eri viestikanavista tuleviin merkkiääniin ja visuaalisiin ärsykkeisiin, mikä häiritsee keskittymistä ja kuormittaa aivoja. Etenkin ongelmanratkaisua ja luovuutta vaativiin tehtäviin on järkevää varata häiriötöntä työskentelyaikaa päivittäin esim. 1-2h, jolloin sähköposti, puhelin ja muut viestikanavat ovat suljettuina/äänettömällä ja häiriötekijät ympäriltä minimoitu. Näin autat itseäsi keskittymään ja työskentelemään tehokkaasti. Varaa tämä aika mahdollisuuksien mukaan siihen kohti päivää, jolloin vireystilasi on parhaimmillaan. Tämä käytäntö parantaa työtehoa myös muuna työaikana k.o. rauhoitettujen tuntien lisäksi. 

 

Kalenteroi myös taukosi. Kun tauko on kalenterissa merkittynä, ei päiviä ei tule buukattua täyteen. On aikaa syödä kunnollinen lounas ja kenties iltapäivällä välipalaa tai tehdä taukojumppa. Työkavereiden kanssa sovittu etäkahvitauko voi tuoda piristystä ja kaivattua yhteydenpitoa muissakin kuin työasioissa. Ulkoilu päivänvalon aikaan nostaa vireystilaa ja tahdistaa sisäistä kelloa. Myös erilaiset taukoliikuntasovellukset ovat hyvä apu. Valmennuksissa käyttämämme Oura-sormus muistuttaa jaloittelusta 50 min yhtäjaksoisen paikallaanolon jälkeen. Pienistä mikrotauoistakin on hyötyä. Istumista ja sen tuomia haittoja voi taukoliikunnan lisäksi vähentää työskentelemällä osan päivästä seisten. Läppärin voi nostaa sopivan korkuisen hyllyn/senkin päälle, tai pöydän päälle kasata laatikoita seisomatyöpisteeksi. Puhelut ja etäpalaverit hoituvat istumisen sijaan yleensä yhtä hyvin seisten tai jopa kävelylenkiltä.

 

Sijoita työhön liittyvä välineistö eri huoneeseen tai piilota ne näkyvistä vapaa-ajalla. Jonkinlainen "siirtymäriitti" työstä vapaalle siirtymiseen on hyvä kehittää ja sisällyttää vapaa-aikaan sellaista aktiviteettia, joka on täysin erilaista kuin työ. Tämä voi aivotyöläisellä olla esim. kuntoliikuntaa tai käsillä tekemistä - jotain, joka on itselle mielekästä ja jonka tekemiseen uppoutuu niin, että kaikki muu unohtuu hetkeksi. Tällainen aktiivinen palautuminen auttaa irrottautumaan työstä, tukee hyvää elämänlaatua ja antaa voimavaroja arkeen. Valitettavasti tästä luovumme yleensä ensimmäisenä, kun kuormitus kasvaa. 

 

Mikäli haluat selvittää, millaisessa tasapainossa oma tai työyhteisösi kuormitus ja palautuminen ovat, autamme mielellämme - työympäristöstäsi riippumatta.

 

Hyvää alkanutta vuotta toivottaen,

Palaudutehokkaasti-tiimi