Torstai, Tammikuu 16, 2020, 07:27

Vuoden 2018 syksystä eteenpäin otimme käyttöön Oura-älysormusmittauksen. Tavoitteena oli lanseerata käyttäjäystävällinen mittausmenetelmä, jolla pystyttäisiin mittaamaan palautumiskykyä normaalissa arjessa pitkäkestoisesti ilman, että mittaus itsessään kuormittaisi mitattavaa. Oura-älysormus mahdollisti sen.

Vuoden 2019 loppuun mennessä ehdimmekin tehdä n. 2000 Oura-älysormusmittausta. Keräsimme tietoa mm. siitä, kuinka pitkä alkumittaus vaaditaan, jotta saamme luotettavan kuvan mitattavan henkilön stressin ja palautumisen tasapainosta ennen valmennuksen aloittamista, ja kuinka pitkä seurantamittauksen tulisi olla, jotta mitattava pystyisi itsenäisesti jatkamaan hyvinvointinsa kehittämistä valmennuksen jälkeen. Tämän tiedon pohjalta vakiinnutimme palveluvalikoimaamme 7 vrk:n pituisen alkumittauksen sekä 21 vrk:n seurantamittauksen, mittauksiin kuuluvan henkilökohtaisen palautteen sekä valmennuksen.

Mittaustiedon hyödyntäminen ohjauksessa

Mittaaminen laitteella, jonka tuloksia pystytään seuraamaan reaaliajassa, on mittaukseen osallistuvien mielestä motivoivaa. Kun mittaustietoon yhdistetään asiantunteva ohjaus, saadaan aikaiseksi valmennusohjelma, jossa muutosvaste nähdään heti. Tästä ajatuksesta syntyi Tehokas Minä-valmennus. 

Vuoden 2018-2019 aikana kehitimme kaksi valmennusohjelmaa – lyhyemmän ohjelman henkilöille, joilla mittaustulos osoittaa olevan ns. tilapäistä kuormitusta, ja pidemmän ohjelman henkilöille, joilla kuormitus on jo pitkittynyt. Alla oleva kuvaaja osoittaa, että yli puolella Tehokas Minä-valmennukseen osallistuvista henkilöistä lähtötilanne on ollut pitkittynyt kuormitus.

Kuormitustilan jakauma Tehokas Minä – valmennukseen osallistuvista vuonna 2019

Tehokas Minä - valmennus

Tehokas Minä – valmennuksen läpikäyneitä henkilöitä vuoden 2019 aikana (aloitus ja päätös vuonna 2019) oli yhteensä 88 kpl (kaiken kaikkiaan 132 henkilöä, mutta valmennus on osalla vielä kesken). Kuuden henkilön tuloksia emme ole ottaneet tilastoihin mukaan, koska heillä taustalla oli jokin sellainen palautumiskykyä heikentävä tekijä, joihin emme pysty vaikuttamaan (esim. sydänperäinen sairaus). Loppuyhteenvedossa ei ole mukana mielipiteisiin perustuvaa dataa, vaan ainoastaan mitattua tietoa. Mitattu tieto palautumisesta perustuu mm. unen aikaiseen leposykkeeseen, sykevälivaihteluun sekä univaiheisiin – toisin sanoen fysiologisiin reaktioihin, joihin ihminen ei pysty tietoisesti vaikuttamaan muuten, kuin muuttamalla käyttäytymistään tai toimintatapojaan pitkäjänteisesti palautumista tukeviksi.

Lopputulos = 82,9% osallistujista paransi tulostaan Tehokas Minä-valmennuksessa!

 

Tehokas Minä-valmennukseen osallistuvien tulos vuonna 2019

 

Tulos on erinomainen! Tämän pohjalta voidaankin todeta, että interaktiivinen valmennus, jossa yhdistyvät asiantunteva ohjaus sekä reaaliaikainen mittaus, todellakin toimii.

Kohderyhmät

Yhä useampi asiakas yhdistää meidät osaksi varhaisen tuen -toimintamallia. Kohderyhmät on jo selvillä joko työpaikkaselvityksen tai työterveyshuollon kautta, jolloin osallistujien ohjaaminen palvelumme piiriin tapahtuu luontevasti. Jos kohderyhmä ei ole selvillä, se voidaan selvittää mittaamalla.

Lopuksi vielä kertauksena: mikä on mittaamisen ja mittaustiedon hyödyntämisen ero? Mittaamalla todetaan tilanne, mutta ei muuteta välttämättä mitään. Mittaustiedon hyödyntämisellä saadaan todellinen muutos aikaiseksi. Jos et usko, niin kokeile – pystymme 82,9% todennäköisyydellä auttamaan Sinua ja yritystäsi!